26. joulukuuta 2010
8. joulukuuta 2010
2. joulukuuta 2010
Elettyä aikaa
25. marraskuuta 2010
Myrskyn opit
Tiedätkö, miltä tuntuu seistä kamera kädessä keskellä tietä, kauluspaitaan pukeutuneena, vihaisen tuulen ja lumimyräkän riehuessa ympärillä?
Tunnisteet:
BMW,
lumimyrsky,
Neste,
putoava lumi,
Siwa,
talvi,
Turku,
Volvo
21. marraskuuta 2010
19. marraskuuta 2010
8. lokakuuta 2010
12. syyskuuta 2010
29. elokuuta 2010
Ajanpuutetta
25. elokuuta 2010
16. elokuuta 2010
15. elokuuta 2010
9. elokuuta 2010
Tiettömän taipaleen takana
Muistan usein miltä näytin viidentoista vanhana peiliin katsoessani. Muistan niin hyvin, että yritän joskus mielessäni vertailla miten olen muuttunut ja vanhentunut, mutta illuusio katoaa aina yhtä nopeasti kuin on ilmaantunutkin. Niinä aamuina kun peilistä katsoo takaisin eri ihminen, yritän juoda enemmän kahvia.
5. elokuuta 2010
La jetée
Tuhlasin aikaani eilen illalla katsomalla Chris Markerin scifi-lyhytelokuvan La Jetée vuodelta 1962.
Jos on nähnyt Terry Gilliamin 12 Apinaa, tietää jo paljon La Jetée:sta. Markerin lyhytelokuva toimi inspiraationa Gilliamin kulttisuosioon nousseelle apinaelokuvalle. Kummassakin elokuvassa synkästä tulevaisuudesta lähetetään ihminen menneisyyteen keräämään tietoa ja auttamaan tulevaisuuden ahdinkoon joutuneita ihmisiä. Kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja päähenkilö saa surmansa kohtalon kieron ympyrän sulkeutuessa.
Merkittävin ero näiden kahden mestariohjaajien elokuvien välillä on juonivivahteiden ja vuosikymmenien kuvausteknologian lisäksi La Jetéen toteutus, joka nojaa pelkkiin still-kuviin. Elokuva koostuu sadoista mustavalkoisista valokuvista, joita vieritetään ruudulle kertojan monotonisen äänen säestyksellä. Korkeakontrastiset valokuvat ja mustaakin mustempi juoni tekevät elokuvasta sydäntäsärkevän, synkän ja kiehtovan. Tarinaan jää kiinni, se herättää ajatuksia ja elokuva on pakko katsoa loppuun.
"They are without memories, without plans. Time builds itself painlessly around them. Their only landmarks are the flavor of the moment they are living and the markings on the walls."
Jos on nähnyt Terry Gilliamin 12 Apinaa, tietää jo paljon La Jetée:sta. Markerin lyhytelokuva toimi inspiraationa Gilliamin kulttisuosioon nousseelle apinaelokuvalle. Kummassakin elokuvassa synkästä tulevaisuudesta lähetetään ihminen menneisyyteen keräämään tietoa ja auttamaan tulevaisuuden ahdinkoon joutuneita ihmisiä. Kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja päähenkilö saa surmansa kohtalon kieron ympyrän sulkeutuessa.
Merkittävin ero näiden kahden mestariohjaajien elokuvien välillä on juonivivahteiden ja vuosikymmenien kuvausteknologian lisäksi La Jetéen toteutus, joka nojaa pelkkiin still-kuviin. Elokuva koostuu sadoista mustavalkoisista valokuvista, joita vieritetään ruudulle kertojan monotonisen äänen säestyksellä. Korkeakontrastiset valokuvat ja mustaakin mustempi juoni tekevät elokuvasta sydäntäsärkevän, synkän ja kiehtovan. Tarinaan jää kiinni, se herättää ajatuksia ja elokuva on pakko katsoa loppuun.
"They are without memories, without plans. Time builds itself painlessly around them. Their only landmarks are the flavor of the moment they are living and the markings on the walls."
9. heinäkuuta 2010
Ääretön
28. kesäkuuta 2010
26. kesäkuuta 2010
21. toukokuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)